Se helppoa on kun reitin oikein ymmärtää

Mitäpäs meille. Kirjoittamisen aloittaminen on tuntunut viime aikoina jotenkin turhan vaikealta. Ehkä pientä ajanpuutetta, mutta myös laiskuutta. Asiaa olisi, mutta loppuosa tökkii. Tekisi mieli myös ulkoiluttaa kameraa useammin, mutta mikä siinä on niin vaikeaa? Hmh. Edellisten hakutreenien jälkeispohdintoina tulossa ainakin tekstiä koiran mielentilasta treenatessa.

pikkusilakka keskittyy

Mutta asioihin! Ollaan treenattu kovaa (ja korkealla), Riskille tuli 5kk täyteen (mihin tämä aika häviää?), käytiin luukuttamassa Orimattilassa yksi upea rata isomman kelpon kanssa ja raahattiin iso osa tavaroista Jyväskylään. Syyskuuta odotellessa. Maanantaina käytiin penturallittelujen jälkeen Mustissa ja Mirrissä valjasostoksilla ja Riskikin sai rukan y-valjaat, Donilta samanlaiset löytyy ja olen tykännyt. Painoa 12,2kg.

Ollaan siis tehty kaikenlaista treenipuolella. Riski on opiskellut kiertämistä myös toiseen suuntaan, ruutua, kapulan palautusta ja pitoa sekä seuraamisjuttuja. Kapulan palautusta ollaan tehty nyt ihan vaan naksulla, odotan kunnes lähtee tulemaan miuta kohta, jonka jälkeen _vaihtelevalla_ nopeudella palkka. Oon liiaksi kehunut heti kun nostaa (sama kun donin merkinkierto-probleema), joten passiivisuudesta jää vain paikoilleen seisomaan kapula suussa. Tähän on saatu jo vähän onnistumisen elkeitä. Ruutuun juokseminen on myös jo aika siistiä koska siellä on ruokaa. Onko mitään parempaa? Parit ruudut on myös tehnyt ilman namikuppia ja sinne se kipittää. Lähinnä ihmettelee että miksi se ruoka tuleekin vasta jälkitoimituksena. Ollaan käyty myös luukuttamassa hallilla putkiralleja ja pikkukelpiehän alkaa tajuamaan kuinka siisti juttu noi putket onkaan. Ensimmäiset kokonaiset puomit sai myös tehdä ihan tutustumismielessä ja eipä paljoa jänskäillyt.

Hakumetsässä käytiin Riskin kanssa ihmettelemässä että mikäs juttu tää oli. Samaa jatkettiin, ukko metsään ja etsimään. Ensimmäinen oli selkeästi liian vaikea. Kävi kerran jo alussa kuusen luona jossa mm oli piilossa. Totesi ettei pääse mistään sen luo (tiheä kuusi) eikä maalimieskään tajunnut ruveta pentua kehumaan... Meni vähän juoksenteluksi ja muiden hajujen etsimiseksi. Menin lopulta varmaan 15m päähän ja rohkaistui työntymään kuusen läpi. Mutta jatketaan. Toisella puolella samalla tavalla. Ensimmäisellä lähti juoksemaan vähän siksakkia kun laskin irti, mutta tuli takaisin, kävelin varmaan 5m metsään jonka jälkeen kelpie upposi kuin junanraiteilla metsään ja suoraan maalimiehen luokse, jes! Tähän oli hyvä fiilis lopettaa, ja yrittää uskotella treenikavereille että tällä jotain voisi saada aikaiseksi.

Niin ja mites sitten Doni? IsoKelpo on ollut myös varsin pätevänä. Sunnuntaina piipahdettiin Orimattilassa agilitykisoissa pitkästä aikaa. Olin ilmoittanut vahingossa molemmille radoille ja jälkeenpäin huomasin vasta toisen olevan hyppäri. Noo. Treeniätreeniä. Aloitettiin siis hyppärillä. Oli astetta liikaa kaikkea. Yliohjaamista, ja välillä vähän luukutettiin liian kovaa. Haettiin vähän touchia hommaan. Ja hylkyhän sieltä napsahti. Agilityradalle paremmilla mielillä. Ja ai että. Doni oot huippu. Tuntui nimittäin ihan superilta olla tuon jätkän kanssa radalla. Tehtiin monta meille vaikeaa kohtaa ihan sujuvasti, ilman yhtään pelastelukalasteluja. Ja sitten. Yksi prkl rima. Ja vielä ihan suoralla linjalla hmh! Vähän jälkikäteen jäi kaivertamaan, mutta positiivista oli todella paljon. Plussana ykkössija, tosiaan sillä femmalla. Etenemä agiradalla 4,94 mikä ei lainkaan huono, varsinkin jos koira pysäytetään (kunnolla) kaikille kontakteille.

Tokopuolella ollaan keskitytty edelleen kierrolta paluuseen ohjaajan passivoituessa ja selän/kyljen kääntäminen on toiminut. Nyt saattaa tulla jo täysiä vaikka seisoisin kohti. Ja vaikkei täysiä niin tulee 90% kerroista. Erikseen ollaan yritetty hahmottaa että ne kapulat voi lla myös edessä. Tähänkin saatu vähän tolkkua ja vissiin ainakin pieni lamppu on syttynyt. Peruuttelun keksin siirtää etupalkalle ja jalkojen väliin. Jes! Peruuttaa suorassa ja takamus ei meinaa lämähtää maahan jokaisella askeleella vaan liikkuu oikeasti taakse. Tehty parit toistot myös sivulla, eikä ainakaan vielä vaikuta ihan mahdottomuudelta siirtää seuraamiseen.

Donikin pääsi hakumetsään, edellisen kerran oltiin kokeessa. Tehtiin pieni kiva treeni. Ukot molemmissa etukulmissa ja kolmas puolipakeneva. Etukulmissa ei mitään ongelmaa, sinne uppoaa ja etsii. Vähän oli siksakannut lopussa, alue ainakin 70m syvä. Pikkuvikoja meille, oli kuitenkin etsinyt aktiivisesti.

Perfect time gotta let it flow, you know

Takaisin blogin parissa! Ollaan puuhailtu kaiken näköistä ja kaiken lomassa vaan oleiltukin. Viime postauksesta jäi vielä yksi iloisuus mainitsematta, meistä tulee syyskuussa Jyväskyläläisiä! Kepo sai opiskelupaikan kaupungista ja onhan sitä raahauduttava mukaan ;) Eli Jyväskylä voisi ilmiantaa itsensä treeniseuraksi syksystä eteenpäin.

Riskillekin tulee mittariin ihan parin päivän sisään jo 5kk, mihin tää aika häviää? Viime viikolla oltiin vähän treenivapaalla, tai ei nyt varsinaisella vapaalla, mutta vapaapäiviäkin on mahtunut kalenteriin. Tiistaina käytiin ryhmätreeneissä tykittämässä agiliitoa ja oli muuten  hieno Domps! Innostuneena naputtelin kisailmot sunnuntaille Orimattilaan. Harmittavan vähän kisoja lähialueella tai ne sattuvat töiden kanssa päällekäin. Donista on kuoriutunut varsin mainio agility kaveri. Kulkee minne ohjataan ja mielentilatkin pysyvät aikalailla kohdillaan.

Perjantaina käytiin myös hallilla pyörähtämässä. Doni on tehnyt viimeaikoina paljon ratatreeniä, niin tehtiin vaihteen vuoksi vähän tekniikkaräpellystä ja keppikulmia. Doni hoitaa! Hieno kelps.
Riski pääsi myös vähän leikkimään ja hömppäämään. Ihan hienosti se putkissa juoksentelee. :D Eipä olla oikeastaan muuta tehtykään, mutta ei tarvitsekaan.

Käytiin myös yksissä tokotreeneissä kattelemassa vähän ajatuksella niitä uusia sääntöjuttuja. Päädyin nyt tekemään ruudun merkittömyyden pelkällä "eteen" käskyllä. Siinä sitten sopii vain toivoa että kelpie tykittää ensinäkin oikeaan suuntaan ja pysähtyisikin vielä. Tarkkuutta pitää ehkä "hiukan" hioa. No, kovaa se lähtee ja lähtee ainakin ilman merkkibongauksia.
Uusi ohjattu-merkkinouto häsellys vaatii enemmän ajatuksia. Olin jo aiemmin päättänyt tehdä tämän pelkillä "ota" käskyillä (ohjattu vasen-oikee) ja pienillä käsimerkeillä. Mutta kun kelpie ei tajuuuuu. Miksei muka pidä pysäytyksestä singota viidenteen ulottuvuuteen? Käsimerkit siis vielä pienemmät ja pitää palkkailla eteenpäin kapuloille lähtöä. Sitä ei kyllä olla tehtykään. Isot plussat merkinkierrosta, ei arponut tai jarrutellut ollenkaan!

Riski sai hömppäillä myös. Kapulan pitoa, vauhtinoutoa, ruutua ja paikallaoloja. Pidot on ok jos pysyn koiran tasolla, ylöspäin katsoessa loksahtaa leuka auki. Vauhtinoutoa tehtiin nyt ihan kunnolla niin että appari heittää kapulan vielä pidemmälle. Saatiin kelpielapsi juoksemaan takaisinpäinkin. Nyt on tupannut jäädä seisomaan kapula suussa paikoilleen jos en auta mitenkään. Ruudussa namikippo, ja sinnehän se kipittää jo pitkästäkin matkaa. Paikallaoloja "rivissä" omaan tahtiin tehtiin ja palkkailin, mutta ei kiinnostunut yhtään muista vieressä olleista koirista. Hyvin pysyy pieniä aikoja istumassa sekä makuulla.

Mitäs muuta meille? Doni oli viikonlopun mökillä uimassa ja Riski teki vauva"esineruutua". Vein lelua metsään piiloon pennun ollessa puussa kiinni ja laskin irti etsimään. Hyvin tykittää ja jopa ihan nenä auki.

Sadepäivän aktiviteetit

Satamassa käyttäytymässä ja opiskelemassa ettei kaikki ohikävelevät ole parhaita ystäviä ja kaikkia ei voi rakastaa.

'Cause you burn with the brightest flame

 Ei riitä sanat. Työ tuottaa tulosta ja kehässä oli siistiä. Viimeiset vanhojen sääntöjen kokeet käyty ja paremmin ei olisi voinut mennä. Voi vaan antaa mennä ja nauttia.
Lauantain koe oli "koti" agilityhallilla ja sunnuntain koe Haukkulaaksossa Taipalsaarella. Haukkiksen musta-valkoinen sora/hiekka kenttä on aikaisemminkin aiheuttanut "näkyvyys ongelmia", mutta Doni hoiti homman kotiin! Tuomarina molempina päivinä Harri Laisi.
Eilen kymenkennelpiirin mestaruuksissa EVL1 286p, KP ja sija 3./14, tänään seuranmestaruuksissa EVL1 283p, KP ja sija 2./9.

Eilisen pisteet, suoritusjärjestyksessä:
Paikkaistuminen 10
Paikkamakuu 8 
  vinossa ja tuplakäsky sivulle

Tunnistusnouto 9,5
Ruutu 10
Kaukot 8,5
  oli lähdössä tekemään uusintaa ruudusta ja sinkosi maahan aika pitkulaiseksi, hiukan tuli eteenpäin
Seuraaminen 8,5
  perushyvää koeseuraamista
Hyppynouto 10
Luoksetulo 8,5
Zeta 7 
 järjestys i-s-m, jätti istumisen tekemättä
Ohjattu 9

Ja tämän päiväinen setti:
Paikkaistuminen 10
Paikkamakuu 7
  nytkähteli muitten käskyistä ja viereisen kohdalla maastoutui

Tunnistusnouto 9
Ruutu 8
  lähti jo painelemaan banaani juoksuna ohi hirveetä kyytiä, mutta äkkikäännös vauhdista ja ajautui ruudun taakse, lisäkäskyllä löysi juuri ja juuri ruudun sisään
Kaukot 9
  paljon paremmat kuin eiliset! 
Seuraaminen 8,5
  samaa perusdomppaa
Hyppynouto 10 
Luoksetulo 9
Zeta 8,5
  i-s-m, annoin aika voimakkaan vartaloavun istumiseen
Ohjattu 9

  viimeiset sydämen tykytykset, ei erottanut kapuloita, mutta lähti kuin lähti vasemmalle ja juuri ennen kapulaa jarrut lukkoon, "AI TÄÄÄÄLLLÄ"

Kiitos Doni. <3

Liian helppo kulkee tääl sokeena näkemättä

Meille kuuluu hyvää ja toimeliasta! Ei ole kerennyt koneella istumaan kun on pitänyt olla menossa koko ajan. Kameraakin ulkoilutettu harmittavan vähän. Viime sunnuntaina kerettiin kurvata Nastolaan agirotu -tapahtumaan. Doni oli pyydetty joukkueeseen ja innostuin ilmoittamaan sen open class radallekin. Miulla lähti molemmat pojat mukaan, ja vähän aamulla mietitytti että mitenköhän kelpielapsi suhtautuu kun tunkaisen sen häkkiin. Mitäpä vielä, aina kun palasin teltalle niin Riski veteli sikeitä! :D Mikäs siinä. 

Doni sai siis aloittaa aamunsa luukuttamalla open class -radan läpi. Ja ai että se oli hyvä! SuperDoni jonka kanssa on niin kivaa. Tyhmiä mokia lukuunottamatta kulki kyllä niiiiin hyvin. Ei tarvinnut kertaakaan kauhistella että minne se painelee. Roiskaisi muurinpalikat ja takapyörityksessä yhden takaakierron riman (ohjaaja seisoi keskellä hyppyä...). Eniten hämmensi Aan ylösmenon femma! Uusia ongelmia kehittelyssä? Ehkä ei vielä huolestuta. Videota ei harmillisesti ole, mutta oli kyllä hyvä fiilis. Doni tehtaili myös koko radan toiseksi nopeimman ajan (38,40). Donts <3 

Iltapäivällä käytiin juoksemassa vielä joukkuerata. Huhheijaa. Ei sovi todellakaan meille tälläinen että naaman edessä koiria tekee rataa jonka jälkeen donin pitäis kyetä tekemään ja keskittymään. Donin vp saldo tais olla 40 :'D Ja ihme että selvittiin niinkin vähillä. Oli vähän mielenkiintoista ja hullu reikäpääeläin. Ratakaan ei kyllä ollut helpoimmasta päästä. Joukueen sijoitus kumminkin 14./38. ei oltu täysin toivottomia.

Muuten ollaan leikitty, treenattu ja kunhan vaan oltu. Doni on tahkonnut vielä vanhoja sääntöjä, viikonloppuna tahkotaan vielä kaksi EVL- koetta vanhoilla säännöillä. Riskin kasvu on jo vähän tasoittunut, 4,5kk ikää mittarissa ja kokoa jätkällä 44,5cm ja 11,1kg!